Hätä keinot keksii

Arki tuntui tylsältä. Mieheni kotona ollessa oikein odotin , että hän lähtisi jo töihin. Rakastin ja rakastan miestäni kyllä hyvin paljon, mutta tämä tunne vei mennessään.


Suunnittelin mielessäni jo seuraavaa tyttöjen iltaa, samalla kun laitoin ruokaa tai olimme mieheni kanssa lenkillä. Ajattelin sitä koko ajan! Halusin lisää, enemmän, useammin.


Seuraavan kerran mieheni ollessa tien päällä, päätinkin laittaa Matille tekstiviestin, ulos lähtemisen sijaan. En tietenkään omasta numerostani uskaltanut laittaa, vaan olin hankkinut sitä varten prepaid-liittymän.


Lasten mentyä nukkumaan , näpyttelin viestin. Matti vastasikin heti takaisin ja oli odottanutkin kuulemma yhteydenottoani. Sovimme näkevämme seuraavana iltana.


Pyysin taas äitini meille katsomaan lapsia että pääsin "lenkille". Tapasimme Matin kanssa taloyhtiömme pyykkituvassa. Olin kertonut Matille tilanteeni ja hän tiesi etten voinut kutsua häntä kotiini, koska lapset olivat siellä.


Pyykkituvassa ollessamme, pelkäsin koko ajan että joku tulisi sisään yllättäen kun kuulisi sieltä siihen aikaan illasta puheensorinaa ja yritimmekin puhua kuiskaamalla. Eikä puheensorina varmaan ollut ainut ääni , joka sieltä pihalle kantautui...


Siinä hikisinä, kerätessämme vaatteita lattialta ja pukiessa päällemme, katsahdimme toisiimme ja purskahdimme molemmat yhtäkkiä kovaan nauruun sille tilanteelle. Se oli jotenkin niin huvittavaa.


Ulkona vielä vaihdettiin pari sanaa ja lupasin soitella taas kun olisi sopiva hetki.


Tyytyväisinä lähdimme eri suuntiin...

Juho

Tuon illan jälkeen , sovimme Katan kanssa että asiasta ei puhuttaisi kenellekään koskaan ja asia jäisi vain meidän kahden väliseksi. Tiesin , että se mitä oli tapahtunut oli väärin, mutta miksi se sitten tuntui niin hyvältä?


Välillä en koko asiaa edes muistanut siinä arkisten askareitten ja perhe-elämän keskellä.Se tuntui niin epätodelliselta,kuin unelta, aivan kuin sitä ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Ja välillä taas yllätin itseni muistelemasta miltä Matin lämpimät huulet olivat tuntuneet ihollani.Ajatus siitä sai sisälläni semmoisen poltteen aikaan, että en tiennyt miten päin olisin ollut. Halusin kokea sen uudestaan.


Aikaa kului ja arki jatkoi kulkuaan. Kun tuosta illasta oli kulunut muutamia viikkoja, ja mieheni oli taas tuttuun tapaansa työreissulla, teki mieleni lähteä hieman ulos tuulettumaan.


Soitin Katalle ja pyysin häntä meille viettämään tyttöjen iltaa. Kata lupasi tulla. Vein lapset äidilleni ja hain kaupasta sauna juotavat.


Vietimme iltaa saunoen ja jutellen, mutta kumpikaan ei vahingossakaan uskaltanut ottaa viimekertaista puheeksi. Jotenkin koko ajan odotin, että Kata olisi asiasta jotain maininnut koska halusin palavasti tietää, oliko hän kuullut Matista mitään.


Olimme lähdössä kaupunkiin ja siinä bussia odottaessa kysyin varovasti , mitä Matille kuuluu. Kata ei hämmästynyt lainkaan ja sanoi että Matti oli kysellyt minusta , ja että ei ollut halunnut  asiaa ottaa puheeksi, jos en itse kysyisi, koska olinhan naimisissa.


Sanoin Katalle , että olin ajatellut viimekertaista ja halusin kokea sen uudelleen, niin väärin kuin se olikin. Kata ymmärsi ja sanoi , että ei tuomitse mua, olihan hän paras ystäväni.


Kaupunkiin päästyämme Kata kysyi halusinko soittaa Matille ja nähdä hänet uudestaan. Otin numeron talteen, mutta en soittanut sillä kerralla.


Sen enempää emme Matista puhuneet, vaan jatkoimme juhlimista.


Jossain vaiheessa Kata lähti kotiin ja halusin jäädä vielä hetkeksi, kun niin harvoin pääsen mihinkään kotoa. Ei mennyt aikaakaan, kun pöytääni kohti käveli nuori mies joka halusi istua seuraani. Oikein  mukavan näköinen ja tulimme todella hyvin juttuun. Jossain vaiheessa tajusin katselevani tätä nuorukaista sillä silmällä ja se sama tunne , mikä minulle oli tullut Matin kanssa viettämääni yötä muistellessa, tuli nyt.


Halusin palavasti tuntea tuon nuorukaisen huulet kaulallani,vartalon vasten omaani. Tämä tunne oli niin pakottava, etten voinut sivuuttaa sitä. Nuorukainen huomasi katseeni ja aivan kuin olisi osannut lukenut ajatukseni, ojensi kätensä ja kysyi: "Mennäänkö?".


Tartuin hänen käteensä ja lähdin mukaan...

Mistä kaikki alkoi...

Mieheni oli työreissulla (ajaa rekkaa) ja oli lauantai päivä. Mulla oli kotona siivoukset käynnissä ja lapset leikki pihalla. Puhelin soi. Siellä oli ystäväni Kata. Hän kysyi josko pitäisin pienen kahvitauon , olisi tulossa kylään. No mikäs siinä, tuumasin ja pyysin käymään.

Puhuimme pitkät pätkät kaikennäköistä siinä kahvittelun lomassa, niin kuin aina yleensäkin. Pari tuntia siinä iloisesti vilahtikin huomaamatta ja Kata oli lähdössä, mutta ovella vielä kysyi lähtisinkö myöhemmin illalla hänen kanssaan kaupungille käymään muutamalla , jos saisin lapset äidilleni hoitoon. Lupasin soitella , jos päättäisin lähteä.


Huusin lapset sisälle iltapalalle ja laitoin saunan lämpiämään. Yleensä en viihteellä juurikaan käy, varsinkaan ilman miestäni, mutta en tiedä mikä minuun meni tuona iltana. Siinä kun lasten kanssa olin käynyt saunomassa, päätin soittaa äidilleni ja kysyä tulisiko hän meille lapsenvahdiksi.


Kaikki oli valmista, ja laitoin Katalle tekstaria siinä meikatessani, sopiakseni missä nähtäisiin. Bussia odotellessa , aloin miettimään oliko tämä sittenkään hyvä idea, mutta nousin kuitenkin kyytiin ja ajattelin , hitot, saa äitikin joskus pitää hauskaa!


Kaupungilla Kata oli mua vastassa ja suuntasimme ensimmäiseen baariin. Voi miten kylmä siideri maistuikaan hyvältä pitkästä aikaa. Tanssimme ja nauroimme, nauroimme ja tanssimme. Vaihdoimme baarista toiseen. Irrotteltiin oikein huolella.


Kello kävi ja pikku hiljaa alkoi tuntumaan, että olisi kotiin lähdön aika. Sanoin Katalle , että tilaan taksin. Kata harmistui hieman koska olisi halunnut jäädä vielä jatkamaan, ja kysyi jos käytäisiin vielä yhdessä baarissa ottamassa yhdet ja samalla moikkaamassa paria hänen tuttuaan.


Koska en ollut Katan kanssa aikoihin ollut missään, ajattelin että no ei kai se nyt maailmanloppu olisi vaikka vielä kävisimmekin. Joten lähdimme vielä yksille. Pihalla baarin edessä meitä odotti kaksi nuorta miestä. Kata tunsi vaalean kaverin, Matin ja tämä toinen oli Matin kaveri jonka Katakin näki ensimmäisen kerran.


Höpöttelimme niitä näitä, pässinpäitä ja kävimme poikien kanssa vähän siinä tanssimassakin. Kata alkoi olemaan jo valmis nukkumaan, joten ehdotin että nyt lähdetään ja tilataan se taksi.


Matti kuuli keskustelumme ja ehdotti että menisimme hänen luokseen , koska asui siinä kuulemma ihan vieressä. En ollut ajatuksesta innoissani mutta Kata sen sijaan oli jo menossa kovaa kyytiä. Mikäs siinä, ei kaveria yksinkään voi jättää, joten seurasin kiltisti. Matin kaveri, Jere, jäi vielä iltaa jatkamaan.


Perillä asunnolla, laitoimme Matin kanssa Katalle sohvalle nukkumapaikan. Ja eipä mennytkään kuin hetki , niin jo kuului kuorsausta. Matin kanssa jatkoimme jutustelua siinä ja jonkun ajan päästä myös meitä alkoi väsyttämään. Matti kysyi halusinko nukkua hänen vieressään.


Valinnanvaraa ei hirveästi nukkumapaikoista ollut , joten ajattelin että sama kai tuo nyt on missä sitä nukkuuu yhden yön. Se oli ensimmäinen virhe!


Aamulla heräsin Matin vierestä, vaatteet mytyssä lattialla, vanhan viinan maku suussa, tukka sekaisin. Kaikkihan nyt varmasti tietää ettei siinä ihan käsi kädessä oltu vaan nukuttu. Mutta hassuinta tässä oli se että mulla ei ollut yhtään morkkis. Ei katumusta , ei huonoa omaatuntoa, EI MITÄÄN semmoista.


Keräsin vaatteeni ja puin olohuoneessa päälleni samalla, kun yritin herättää Kataa. Kata halusi jatkaa uniaan, joten lupasin soitella hänelle myöhemmin.


Lähdin asunnolta tyytyväisenä ja hymy huulilla...

Täydellinen vaimo...tai sitten ei.

Naimisissa oleva kolmen lapsen äiti. Hoitaa lapset ja kodin oman työn ja harrastusten ohella. Tekee ruokaa ja leipoo , pyykkää ja silittää. Täydellinen vaimo , voisi luulla, mutta totuus on toisenlainen. Sillä välin kun mieheni on työreissuilla, haen rakkautta vieraiden miesten sylistä. 


Tästä alkaa minun tarinani...